lauantai 8. syyskuuta 2012

Yritysten luotettavuudesta

Mitä sanotte yrityksestä jonka sivulla on teksti:

Numeropalvelu1188 Oy ei vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä niiden mahdollisesti aiheuttamista suorista tai välillisistä haitoista.

Yhtiö ei vastaa Palvelussa olevien tietojen sisällöstä, tietojen oikeellisuudesta tai luotettavuudesta, esiintyvistä virheistä eikä niiden seurauksista. Yhtiö ei takaa, että Palvelu on Käyttäjän käytössä keskeytyksettä. Yhtiö ei vastaa mistään palvelun käytöstä toisille osapuolille mahdollisesti aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista.

Luottaisitko mihinkään tällä sivustolla esiintyviin tietoihin?

Luottaisitko mihinkään tämän yrityksen toimintaan?

Vertailun vuoksi: eihän mikään palveluyritys tai kauppa pysyisi hengissä noilla määreillä, 'ei me mitään tiedetä, ei me mistään vastata, ihan sama mitä siitä aiheutuu, me otetaan vaan rahat'.

Positiivinen puoli on tietysti siinä että jos tuo on totta ja laillista niin mikään yritys ei tarvitse vastuuvakuutuksia virheiden varalta...'.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Työn ja työtehtävien jakautumisesta

Kolleega yliopistolta on jo pitkään ollut huolestunut Suomen tieteen ja yliopisto-opetuksen tilasta. Toimisto- ja tekninen henkilöstö on eläköitymisen seurauksena kadonnut suurimmasta osasta yliopistoja ja nykyään professorit ja lehtorit seisovat kopiokoneen ääressä monistaen kurssimateriaalia. Ja jos materiaali on netissä, näpyttelevät opettajat sen sinne itse, perstuntumalta ja ilman atk-tukea. (Ja pahimmassa tapauksessa toimien *itse* atk-tukena.) Tutkijat etsivät (ja maksavat) itse lennot kokouspaikalle, luottaen siihen että jossain joku ulkoistettu taho hyväksyy matkalaskun ilman päivärahoja (joita työnantajalla ei ole enää varaa maksaa). Dosenttitason tutkijoiden työnkuvaan liitetään myös toimistosihteerin ja kirjastoapulaisen tehtäviä. Kärsijöinä ovat tietysti opiskelijat, joiden opettajat ja ohjaajat viettävät yhä suuremman ajan suorittaen tehtäviä, jotka eivät mitenkään liity opetukseen tai tutkimukseen.

Monissa yrityksissä on samansuuntaisia ongelmia: kun palkkaa on mahdollisuus maksaa vain yhdelle työntekijälle, joutuu työntekijä venymään jos jonkinlaisiin tehtäviin. Kuitenkin jos nämä 'muut' kuin oman osaamisen alueet vievät suurimman osan työajasta, niin ollaan ongelmissa. Suomessa työ on kallista, mutta erikoisosaajan työajan hukkaaminen töihin, joita muut voisivat tehdä ammattitaitoisesti ja nopeammin, on silkkaa hulluutta. Ja usein palkoissa saavutetut säästöt hukkuvat pienempiin tuloksiin ja yleiseen työmotivaation romahtamiseen.