Viime aikoina on keskusteltu mahdollisuudesta nostaa alv-verovelvollisuuden alarajaa, nykyisestä 8500 eurosta lähemmäs lukua 20-30 000 euroa vuodessa. Nykyinen raja on Euroopan pienimpiä ja käytännössä asettaa rajan 'harrastajalle' ja 'harrastajayrittäjälle'.
Tunnen sivutoimisia (palkkatyön ohella) yrittäjiä, jotka eivät halua mukaan alv-sirkukseen. Käytännössä he tarkkailevat yrityksensä myyntiä ja kun raja alkaa tulla lähelle he laittavat kaupan kiinni loppuvuodeksi. Verottaja tietysti menettää tässä liikevoiton verotuloja jos myyntiä olisi vuodessa toteutunut enemmän.
Lasketaanpa hiukan. Jos yritys olisikin myynyt 10 000 eurolla tavaraa ja tullut alv-verovelvolliseksi, mitä olisi tapahtunut? Käytännössä joka kuukausi olisi pitänyt laskea alvit ja tilittää ne valtiolle. Hommaan olisi käytännössä pitänyt ottaa kirjanpitäjä/tilitoimisto, joka tietysti ottaa työstään maksun. Eli 1500 euron ylitys vuosimyynnissä olisi teetättänyt lisää työtä ja kuluja kirjanpitopalkkioina, vuositasolla luokkaa 500-700 euroa. Alv:n alarajahuojennusta taas annetaan jos liikevaihto on alle 22 500 euroa. Tämä huojennus kuitenkin realisoituu vasta tilinpäätöksen jälkeen, jolloin verottaja maksaa suurimman osan tilitetyistä alveista takaisin palautuksena. Ihan kiva, mutta saatu maksujen palautus ei kyllä mitenkään vastaa alveista aiheutunutta lisätyötä!
Alv:n alarajan nosto toimisi myös kannustimena ottaa vastaan pienimuotoista työtä yrittäjänä. Alviton 20 000 - 30 000 euroa myyntituloja (miinus kulut) vuodessa voisi hyvinkin jo elättää, ja verottaja tietysti verottaisi sitä liikevoittona tai tulona.
Jotenkin tämä pelleily että maksetaan kirjanpitäjälle 50 euroa kuussa että saadaan maksuun 50 euroa alveja josta sitten suurin osa vuoden lopussa palaa takaisin huojennuksina on ihan älytöntä kyykytystä ja byrokratiaa!
PS. Nyt on vaalit. Kannattaa katsoa mitä kukin ehdokas kannattaa...
torstai 16. huhtikuuta 2015
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Ns. turvalliset elintarvikkeet
Uutisissa oli juttu että Turun terveysviranomainen oli tarvinnut poliisiapua saadakseen messuilta ulos myyjän, jonka karjalanpiirakat eivät olleet leivottu myyntipäivänä. Kuulemma helposti pilaantuva elintarvike täytyy leipoa samana päivänä kuin se myydään... Myyjällä tosin on Eviran tutkimuslaboratorion säilyvyystutkimustodistustodistus, jonka mukaan tuote säilyy kaksi päivää valmistuksen jälkeen, mutta terveysviranomainen vetoaa lakeihin ja säädöksiin joiden mukaan tuote on myyntikelvoton leipomispäivän jälkeen. (Vitsinä tietysti että muualla kuin Turussa tätä ongelmaa ei kyseisellä myyjällä ole ollut...)
Turussa oli vastikään myös tapaus, jossa lehmällä sattui olemaan EHEC-tartunta, joka siirtyi sitten kuumentamattoman maidon juojiin. Juojat vaativat nyt oikeudessa suuria korvaussummia sairastumisesta. Valtiovalta on reagoinut sairastapauksiin vaatimalla raakamaidolle täydellistä myyntikieltoa.
Tunnetusti juustoissa piilee listeriavaara. Kananmunissa ja linnunlihassa on salmonellariski. Vakuumipakatuissa liha- ja kalatuotteissa jotka säilytetään liian lämpimässä on hengenvaarallisen botulibakteerin vaara. Toreilla myytävissä korvasienissä on myrkytysvaara. Kaupoissa myytävissä yrteissä ja pähkinöissä on allergisten reaktioiden vaara. Astmaatikoille voi tulla hengenvaarallinen reaktio mm. hajusteista.
Pitäisikö kaikki mahdollisesti jotain vaaraa aiheuttavat tuotteet kieltää ja mihinkä se raja vedetään?Ja pestataanko maahan useampi tuhat tarkastajaa, jotka valvovat myyntikieltojen ja rajoitusten noudattamista? Mistäköhän se kestävyysvaje itse asiassa johtuu, liiallisesta holhoamisesta vai terveen järjen puutteesta?
Turussa oli vastikään myös tapaus, jossa lehmällä sattui olemaan EHEC-tartunta, joka siirtyi sitten kuumentamattoman maidon juojiin. Juojat vaativat nyt oikeudessa suuria korvaussummia sairastumisesta. Valtiovalta on reagoinut sairastapauksiin vaatimalla raakamaidolle täydellistä myyntikieltoa.
Tunnetusti juustoissa piilee listeriavaara. Kananmunissa ja linnunlihassa on salmonellariski. Vakuumipakatuissa liha- ja kalatuotteissa jotka säilytetään liian lämpimässä on hengenvaarallisen botulibakteerin vaara. Toreilla myytävissä korvasienissä on myrkytysvaara. Kaupoissa myytävissä yrteissä ja pähkinöissä on allergisten reaktioiden vaara. Astmaatikoille voi tulla hengenvaarallinen reaktio mm. hajusteista.
Pitäisikö kaikki mahdollisesti jotain vaaraa aiheuttavat tuotteet kieltää ja mihinkä se raja vedetään?Ja pestataanko maahan useampi tuhat tarkastajaa, jotka valvovat myyntikieltojen ja rajoitusten noudattamista? Mistäköhän se kestävyysvaje itse asiassa johtuu, liiallisesta holhoamisesta vai terveen järjen puutteesta?
tiistai 22. lokakuuta 2013
Mediamyynti ja näkyvyys
Soittipa tässä yhtenä päivänä taas medianäkyvyyttä kaupitteleva myyjä, kuulemma 1000 nettisivu-klikkausta saisi hintaan 400 euroa. Näistä sivukävijöistä voisi jopa 20-30 klikkaajaa jopa ostaa yrityksen tuotteita, joten maksu ei menisi hukkaan. Myyjä väitti että kilpailijoilla maksu voisi olla jopa 1 euro per kävijä, eli kalliiksi tulisi nettisivujen klikkailu!
Myyjän ensimmäinen kysymys minulle oli että mitä yrityksemme tekee? Tässä näemmekin media- ja mainosmyynnin perusongelman: myyjillä on ainostaan tiedossa yrityksen nimi ja puhelinnumero, ei mitään muuta. Myy siinä sitten räätälöityjä palveluita kun et yhtään tiedä mitä siellä toisessa päässä on!! Kuitenkin yritysten toimintatiedot ovat kaikissa rekistereissä ja hyvin helposti saatavilla yhdellä klikkauksella netistä, joten johtopäätös on että mainos- ja mediamyyjät eivät yksinkertaisesti viitsi ottaa selvää mitä mainosmyynnin kohdeyritys tekee.
Eli sori vaan puhelinmyyjä. Jos ja kun jaksan seuraavalla kerralla vastata tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ja jos ensimmäinen kysymys on että 'mitä teidän yritys tekee ja onko teillä nettisivut' niin vastaukseni on että palataan asiaan sitten kun olet ottanut siitä selvää!
PS. Meillä on sekä nettisivut että netissä toimiva verkkokauppa. Molemmat on tehty ihan itse, ne myös päivitetään ja ylläpidetään ihan itse. Tämä kävisi varsin selväksi jos mediamyyjä jaksaisi vierailla sivustolla. (Tosin jos hän ei mitään tietotekniikasta ymmärrä niin siinäpä se sitten oli. Annetaan olla sitä suuremmalla syyllä.)
Myyjän ensimmäinen kysymys minulle oli että mitä yrityksemme tekee? Tässä näemmekin media- ja mainosmyynnin perusongelman: myyjillä on ainostaan tiedossa yrityksen nimi ja puhelinnumero, ei mitään muuta. Myy siinä sitten räätälöityjä palveluita kun et yhtään tiedä mitä siellä toisessa päässä on!! Kuitenkin yritysten toimintatiedot ovat kaikissa rekistereissä ja hyvin helposti saatavilla yhdellä klikkauksella netistä, joten johtopäätös on että mainos- ja mediamyyjät eivät yksinkertaisesti viitsi ottaa selvää mitä mainosmyynnin kohdeyritys tekee.
Eli sori vaan puhelinmyyjä. Jos ja kun jaksan seuraavalla kerralla vastata tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ja jos ensimmäinen kysymys on että 'mitä teidän yritys tekee ja onko teillä nettisivut' niin vastaukseni on että palataan asiaan sitten kun olet ottanut siitä selvää!
PS. Meillä on sekä nettisivut että netissä toimiva verkkokauppa. Molemmat on tehty ihan itse, ne myös päivitetään ja ylläpidetään ihan itse. Tämä kävisi varsin selväksi jos mediamyyjä jaksaisi vierailla sivustolla. (Tosin jos hän ei mitään tietotekniikasta ymmärrä niin siinäpä se sitten oli. Annetaan olla sitä suuremmalla syyllä.)
tiistai 10. syyskuuta 2013
Asiakaspalvelu ja asiakkaiden totaalinen ignorointi
Tässä taas yritysten verkkopalvelu, jossa listataan mitä sattuu...
Yritys tietysti yrittää korjata virheelliset tiedot, mutta haaveeksi jää: Palautekenttä antaa ihan omia virheilmojaan, nähtävästi asiakasvalinta haluaa valita asiakkaansa itse, eikä halua korjauksia tai palautteita (ei-maksavilta) asiakkailta (joiden virheelliset tiedot se kuitenkin listaa iloisesti, mistä lie ne keksineet).
Ja tämä 'verkkovirhe' on ollut olemassa koko ajan, ei ollut ensimmäinen kerta kun yritimme tässä vuosien saatossa (vähän alkaa jo jurppia)!!
Yritys tietysti yrittää korjata virheelliset tiedot, mutta haaveeksi jää: Palautekenttä antaa ihan omia virheilmojaan, nähtävästi asiakasvalinta haluaa valita asiakkaansa itse, eikä halua korjauksia tai palautteita (ei-maksavilta) asiakkailta (joiden virheelliset tiedot se kuitenkin listaa iloisesti, mistä lie ne keksineet).
Ja tämä 'verkkovirhe' on ollut olemassa koko ajan, ei ollut ensimmäinen kerta kun yritimme tässä vuosien saatossa (vähän alkaa jo jurppia)!!
maanantai 2. syyskuuta 2013
Toiminimi, aputoiminimi, rinnakkaistoiminimi... ja osoite siellä jossakin...
Yritysten toiminimiviidakko näyttää taas käyvän ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi näille hakupalveluille.
Törmäsimme viimeksi palveluun nimeltä Yritystele.fi Yritystiedot yhdessä paikassa.
Yrityksemme kohdalla luki 'Aputoiminimet, Yrityksellä ei ole aputoiminimiä.' Sitten siellä luki, 'Rinnakkaistoiminimet, jota seurasi PRH:n vahvistamat yrityksemme aputoiminimet...
(Ihan vain tiedoksi sinne yritysteleen, rinnakkaistoiminimi on yleensä toiselle kielelle tehty käännös yrityksen nimestä ja aputoiminimi on yrityksen tiettyä toimintoa varten perustettu erillinen toiminimi, molemmat ovat PRH:n eli Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistamia.)
Siis onko se niin kauhean vaikeata saada ne perusasiat listattua oikein, kopio on kuitenkin tehty PRH:n rekisteristä? Yrityksemme sijaitsee näiden hakupalvelujen mukaan Abu Dhabin (Saudi Arabia) esikaupunkialueella ja meillä on rinnakkaistoiminimiä joista emme ole kuulleetkaan...
Yrityksemme kohdalla luki 'Aputoiminimet, Yrityksellä ei ole aputoiminimiä.' Sitten siellä luki, 'Rinnakkaistoiminimet, jota seurasi PRH:n vahvistamat yrityksemme aputoiminimet...
(Ihan vain tiedoksi sinne yritysteleen, rinnakkaistoiminimi on yleensä toiselle kielelle tehty käännös yrityksen nimestä ja aputoiminimi on yrityksen tiettyä toimintoa varten perustettu erillinen toiminimi, molemmat ovat PRH:n eli Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistamia.)
Siis onko se niin kauhean vaikeata saada ne perusasiat listattua oikein, kopio on kuitenkin tehty PRH:n rekisteristä? Yrityksemme sijaitsee näiden hakupalvelujen mukaan Abu Dhabin (Saudi Arabia) esikaupunkialueella ja meillä on rinnakkaistoiminimiä joista emme ole kuulleetkaan...
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Arvonlisäverorajan nostosta
Viime päivinä on julkisuudessa ehdotettu arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista, eli kuinka paljon kauppias saa myydä ilman että hinnassa on mukana arvonlisäveroa (nykyisin yleinen alv on 24% eli se on lähes neljäsosa tuotteen ulosmyyntihinnasta). Nykyinen vuosiraja on 8500 euroa eli käytännössä raja ylittyy jos myyjä myy tuotteita yli 709 euron hinnalla per kuukausi.
Rajan alle myyjät ovat käytännössä harrastelijoita, jotka myyvät omia tuotteita tai pienimuotoisesti välittävät muiden tuotteita oman pienyrityksen kautta. Käytännössä alle 8500 euron myynnillä ei kukaan voi ansaita täyttä elantoa. Ehdotus on ollut nostaa alv-velvollisuuden raja 50000 euroon, joka jo mahdollistaisi elannon hankkimisen pienyrittämisellä. Tällä tavalla Suomeen syntyisi uusia, omillaan pärjääviä pienyrittäjiä jotka eivät kävisi valtion kassan päälle. Alvit tietysti jäisivät valtiolta saamatta, mutta samalla vapautuisi resursseja kuten työpaikkoja ja sosiaalietuuksia (joita yrittäjillä ei ole...).
Vertailun vuoksi esimerkiksi Britanniassa alv-velvollisuuden alaraja on noin 82000 euroa/vuosi ja maassa on lukuisia kotirouvia, osa-aikatyöläisiä ja freelancereitä, jotka elättävät itsensä pienyrittämisellä. Alvittomuus kun tarkoittaa myös vapautumista kuukausittaisista kirjanpitoilmoituksista, ja se säästää roiman summan kirjanpidossa kun alveja ei tarvitse eritellä ja laskea, saati sitten tilittää verottajalle joka kuukausi.
Kritiikkiä tuli iltauutisissa siitä, että uusi alaraja ei kannustaisi pienyrityksiä, joissa on palkollisia työntekijöitä (joiden yritysten liikevaihto varmasti ylittää tuon 50000 rajan). Mutta, jos alarajan nostolla esim. 100 000 palkollista päättäisi ryhtyä yrittäjiksi, niin se säästäisi valtiolta roiman summan rahaa. Kysymys lienee siitä, syntyisivätkö nämä yritykset kilpailemaan alv-velvollisten yritysten kanssa vai toimisiko ne aivan muilla aloilla? Kansantalouden ja valtion maksukriisin kannalta olisi oleellista tietää, mikä systeemi tuo valtion kassaan enemmän rahaa (koska veronmaksajan kukkarollahan tässä koko ajan ollaan).
Otetaan vielä käytännön esimerkki:
Yrityksen myynti vuodessa on 37 200 euroa, josta alvin osuus suoraan verottajalle on 7200 euroa. Tavaroiden sisäänostohinnat ovat puolet liikevaihdosta eli 15 000 euroa ja kirjanpidon kulut 2000 euroa vuodessa. Kauppiaan verotettavaksi vuosituloksi jää siis 13 000 euroa. Mikäli alvia ei olisi, kauppiaan vuositulo olisi 13 000 + 7200 + helpottunut kirjanpito 1000 = 21 200, jolla jo voisi kuvitella elävänsä. Alvia pyöritellen kauppias jää varmaan palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjäksi, alvittomana hän saattaisi ottaa askeleen ja heittäytyä kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Kumpi kannattaisi valtiolle?
Rajan alle myyjät ovat käytännössä harrastelijoita, jotka myyvät omia tuotteita tai pienimuotoisesti välittävät muiden tuotteita oman pienyrityksen kautta. Käytännössä alle 8500 euron myynnillä ei kukaan voi ansaita täyttä elantoa. Ehdotus on ollut nostaa alv-velvollisuuden raja 50000 euroon, joka jo mahdollistaisi elannon hankkimisen pienyrittämisellä. Tällä tavalla Suomeen syntyisi uusia, omillaan pärjääviä pienyrittäjiä jotka eivät kävisi valtion kassan päälle. Alvit tietysti jäisivät valtiolta saamatta, mutta samalla vapautuisi resursseja kuten työpaikkoja ja sosiaalietuuksia (joita yrittäjillä ei ole...).
Vertailun vuoksi esimerkiksi Britanniassa alv-velvollisuuden alaraja on noin 82000 euroa/vuosi ja maassa on lukuisia kotirouvia, osa-aikatyöläisiä ja freelancereitä, jotka elättävät itsensä pienyrittämisellä. Alvittomuus kun tarkoittaa myös vapautumista kuukausittaisista kirjanpitoilmoituksista, ja se säästää roiman summan kirjanpidossa kun alveja ei tarvitse eritellä ja laskea, saati sitten tilittää verottajalle joka kuukausi.
Kritiikkiä tuli iltauutisissa siitä, että uusi alaraja ei kannustaisi pienyrityksiä, joissa on palkollisia työntekijöitä (joiden yritysten liikevaihto varmasti ylittää tuon 50000 rajan). Mutta, jos alarajan nostolla esim. 100 000 palkollista päättäisi ryhtyä yrittäjiksi, niin se säästäisi valtiolta roiman summan rahaa. Kysymys lienee siitä, syntyisivätkö nämä yritykset kilpailemaan alv-velvollisten yritysten kanssa vai toimisiko ne aivan muilla aloilla? Kansantalouden ja valtion maksukriisin kannalta olisi oleellista tietää, mikä systeemi tuo valtion kassaan enemmän rahaa (koska veronmaksajan kukkarollahan tässä koko ajan ollaan).
Otetaan vielä käytännön esimerkki:
Yrityksen myynti vuodessa on 37 200 euroa, josta alvin osuus suoraan verottajalle on 7200 euroa. Tavaroiden sisäänostohinnat ovat puolet liikevaihdosta eli 15 000 euroa ja kirjanpidon kulut 2000 euroa vuodessa. Kauppiaan verotettavaksi vuosituloksi jää siis 13 000 euroa. Mikäli alvia ei olisi, kauppiaan vuositulo olisi 13 000 + 7200 + helpottunut kirjanpito 1000 = 21 200, jolla jo voisi kuvitella elävänsä. Alvia pyöritellen kauppias jää varmaan palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjäksi, alvittomana hän saattaisi ottaa askeleen ja heittäytyä kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Kumpi kannattaisi valtiolle?
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Viron malli
Poliitikot ja talouselämä ovat viime aikoina kovasti kohisseet yritysveron alentamisesta, eli että yrityksen myyntivoiton veroa tulisi alentaa, jotta kilpailukyky kasvaa ja yritykset jäävät Suomeen. Mutta, tämähän tarkoittaa vain että osinkoja voidaan verojen jälkeen maksaa enemmän eikä sillä ole yritysten kasvulle mitään suurempaa merkitystä...
Miksi Suomessa ei oteta käyttöön Viron mallia, eli että yrityksen toimintaan sijoitettua yrityksen omaa rahaa ei veroteta? Eli jos yritys ostaa myyntivarastoon uutta tavaraa myyntivoitoillaan, niin se ei olisi yritykselle verotettavaa tuloa. Nykysysteemissä jos yritys saa myyntivoittoa 1000 euroa ja ostaa koko summalla uutta myyntitavaraa, niin verottaja hamuaa siitä myyntivoiton veroa 24.5% eli 245 euroa... Eikö talouskasvun kannalta olisi parempi, että rahat voisi sijoittaa myyntivaraston kasvattamiseen ja firman kehittämiseen, sen sijaan että neljäsosa tuloista menee suoraan veroihin?
Mahtavatkohan asiakkaat täysin tajuta tätä tavaroiden hinnan verotussysteemiä? Tavaran hinta siis sisältää 24% arvonlisäveroa, joka siirretään kuukausittain verottajan tilille. Arvonlisäverottoman hinnan voitosta (kulut vähennettyinä) maksetaan sitten 24.5% myyntivoiton veroa. Yrittäjä saa lopulta tavaran ulosmyyntihinnasta noin 10-20%, josta maksaa sitten omia tuloveroja 30-40%, eli meidän kokemuksen mukaan 50 euron tavara tuottaa yrittäjälle keskimäärin pari euroa tuloa...
Nykysysteemi, jossa firman kasvuun laitetusta rahasta menee 24.5% veroa, johtaa ainoastaan siihen että rahat laitetaan mieluummin verovähennyskelpoiseen kulutukseen kuin kasvuun. Mikä järki on verottaa yritysten kasvua mutta kuitenkin jakaa verottomia osinkoja omistajille?
Miksi Suomessa ei oteta käyttöön Viron mallia, eli että yrityksen toimintaan sijoitettua yrityksen omaa rahaa ei veroteta? Eli jos yritys ostaa myyntivarastoon uutta tavaraa myyntivoitoillaan, niin se ei olisi yritykselle verotettavaa tuloa. Nykysysteemissä jos yritys saa myyntivoittoa 1000 euroa ja ostaa koko summalla uutta myyntitavaraa, niin verottaja hamuaa siitä myyntivoiton veroa 24.5% eli 245 euroa... Eikö talouskasvun kannalta olisi parempi, että rahat voisi sijoittaa myyntivaraston kasvattamiseen ja firman kehittämiseen, sen sijaan että neljäsosa tuloista menee suoraan veroihin?
Mahtavatkohan asiakkaat täysin tajuta tätä tavaroiden hinnan verotussysteemiä? Tavaran hinta siis sisältää 24% arvonlisäveroa, joka siirretään kuukausittain verottajan tilille. Arvonlisäverottoman hinnan voitosta (kulut vähennettyinä) maksetaan sitten 24.5% myyntivoiton veroa. Yrittäjä saa lopulta tavaran ulosmyyntihinnasta noin 10-20%, josta maksaa sitten omia tuloveroja 30-40%, eli meidän kokemuksen mukaan 50 euron tavara tuottaa yrittäjälle keskimäärin pari euroa tuloa...
Nykysysteemi, jossa firman kasvuun laitetusta rahasta menee 24.5% veroa, johtaa ainoastaan siihen että rahat laitetaan mieluummin verovähennyskelpoiseen kulutukseen kuin kasvuun. Mikä järki on verottaa yritysten kasvua mutta kuitenkin jakaa verottomia osinkoja omistajille?
Tilaa:
Kommentit (Atom)
