torstai 16. syyskuuta 2010

Sivutoiminen yrittäminen ja työttömyys

Suomalainen työttömyysturva perustuu oletukselle, että olet joko palkollinen tai yrittäjä mutta et molempia. Sivutoiminen yrittäjä jää pääsääntöisesti työttömyysturvan ulkopuolelle ellei pysty sitovasti osoittamaan sivutoimisuutta. Yrittäjäksi sinut lasketaan mm. jos työskentelet johtavassa asemassa (eli olet hallituksessa) osakeyhtiössä, josta omistat vähintään 15 prosenttia osakepääomasta. Yrittäjä sinusta tulee myös, jos perheenjäsenesi on yrittäjä ja olet joskus työskennellyt hänelle. Kokonaisharkinta työttömyysturvasta kuuluu työvoimaviranomaiselle ja vakuutusoikeus päättää aikanaan, saatko työttömyysturvaa vai et.

Sivutoiminen yritystoiminta ei kuitenkaan aseta rajoituksia palkansaajakassaan kuulumiselle. Eli saat iloisesti maksaa liiton jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja kokopäiväisen palkkatyön perusteella. Työttömyyden kohdatessa sinua vain ei enää lasketakaan palkansaajaksi. Vakuutusoikeuden päätöksissä työttömyysturvasta on edellytetty näytöksi yritystoiminnan sivutoimisuudesta vähintaan 10 kuukauden samanaikaista työskentelyä palkkatyössä ja sivutoimisessa yrityksessä. Tässä tapauksessa hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa (joskus sitten aikanaan, paperisodan jälkeen) niin, että sivutoimisen yritystoiminnan ansiotulot otetaan huomioon ansiopäivärahaa maksettaessa soviteltavana tulona.

Ja sitten vielä ihmetellään miksi ihmiset eivät uskalla kokeilla yrittäjyyttä!

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kirjanpidosta

Kirjanpito on sivutoimiselle yrittäjälle haastava ja aikaavievä homma. Alussa sitä kuvittelee tekevänsä vain sitä mitä parhaiten osaa - eli yritystoimintaa - mutta pian kuitenkin huomaa hukkuvansa paperipinojen alle ja suuri osa ajasta kuluu ihan muuhun kuin siihen, miksi yrittäjäksi ryhtyi. Sivutoimisella aika on kortilla, eikä mahdollisuutta työpäivän venyttämiseen juurikaan ole, ellei sitten ala tinkiä nukkumisesta. Ja päätoimisena yritys ei yksinkertaisesti elättäisi.

Kirjanpidon ulkoistaminen on järkevää, jos ei itsellä ole alan koulutusta tai käytännön kokemusta. Myös kirjanpito-ohjelmat ovat suhteellisen arvokkaita ja sidottuja yhteen käyttöjärjestelmään. Mutta, ulkoistaminen sopii parhaiten aloille, joissa tapahtumia ja kuitteja tulee mahdollisimman vähän. Otetaan esimerkki: vanhan tavaran kauppias ostaa tavaran kympillä ja myy sen ulos kahdella. Ostokuitin vieminen kirjanpitoon maksaa noin kolme euroa ja myyntikuitin toiset kolme. Kun päälle lisätään arvonlisävero ja mahdolliset kuljetuskustannukset, ei yrityksen pyörittäjälle jää omasta työstänsä montaakaan senttiä. Kierrätys on kannatettavaa, mutta kannattamatonta. Käytännössä makselen joskus postimaksuja omasta pussista, koska postituskuitin vieminen kirjanpitoon maksaa enemmän kuin kuitilla on arvoa.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Oppia ikä kaikki

Yrittäjän oppitunti numero 256:
(aloitus on aika suurella numerolla koska näitä oppitunteja on tullut jo lukuisia ennen blogin perustamista)

Postilokeron vuokraaminen Itellalta ei tarkoita sitä, että postilokeroon kannettaisiiin postia. Tai siis lähialueilta tuleva posti kyllä tuodaan, mutta postin jakelukeskuksissa postilokero-osoitteellisiin lähetyksiin lyödään leima 'osoite tuntematon'. Postin jakelu kun edellyttää, että yritys käy postin verkkosivujen online-palvelussa tekemässä yritykselle osoitteenmuutoksen. Tai siis osoitehan ei tässä muutu, mutta sieltä muutoslinkkien pohjalta löytyy se 'lisää uusi osoite'-linkki, kuten asiakaspalvelu ystävällisesti puhelimessa opasti. Ja lisäsi, että postilokeroiden vuokraus on Itellan bisnes, joka ei millään tavalla liity postin jakelubisnekseen.

P.S. Rekisteröinti on nyt suoritettu (luulisin) ja postilokero-osoitteemme pitäisi toimia myös oman jakelualueen ulkopuolelta tulevalle postille...(koputetaan puuta!)

Mutta mitä ihmettä kukaan tekee postilokerolla, johon ei kuljeteta postia!?