Arvonlisäverorajan nostosta

Viime päivinä on julkisuudessa ehdotettu arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista, eli kuinka paljon kauppias saa myydä ilman että hinnassa on mukana arvonlisäveroa (nykyisin yleinen alv on 24% eli se on lähes neljäsosa tuotteen ulosmyyntihinnasta). Nykyinen vuosiraja on 8500 euroa eli käytännössä raja ylittyy jos myyjä myy tuotteita yli 709 euron hinnalla per kuukausi.

Rajan alle myyjät ovat käytännössä harrastelijoita, jotka myyvät omia tuotteita tai pienimuotoisesti välittävät muiden tuotteita oman pienyrityksen kautta. Käytännössä alle 8500 euron myynnillä ei kukaan voi ansaita täyttä elantoa. Ehdotus on ollut nostaa alv-velvollisuuden raja 50000 euroon, joka jo mahdollistaisi elannon hankkimisen pienyrittämisellä. Tällä tavalla Suomeen syntyisi uusia, omillaan pärjääviä pienyrittäjiä jotka eivät kävisi valtion kassan päälle. Alvit tietysti jäisivät valtiolta saamatta, mutta samalla vapautuisi resursseja kuten työpaikkoja ja sosiaalietuuksia (joita yrittäjillä ei ole...).

Vertailun vuoksi esimerkiksi Britanniassa alv-velvollisuuden alaraja on noin 82000 euroa/vuosi ja maassa on lukuisia kotirouvia, osa-aikatyöläisiä ja freelancereitä, jotka elättävät itsensä pienyrittämisellä. Alvittomuus kun tarkoittaa myös vapautumista kuukausittaisista kirjanpitoilmoituksista, ja se säästää roiman summan kirjanpidossa kun alveja ei tarvitse eritellä ja laskea, saati sitten tilittää verottajalle joka kuukausi.

Kritiikkiä tuli iltauutisissa siitä, että uusi alaraja ei kannustaisi pienyrityksiä, joissa on palkollisia työntekijöitä (joiden yritysten liikevaihto varmasti ylittää tuon 50000 rajan). Mutta, jos alarajan nostolla esim. 100 000 palkollista päättäisi ryhtyä yrittäjiksi, niin se säästäisi valtiolta roiman summan rahaa. Kysymys lienee siitä, syntyisivätkö nämä yritykset kilpailemaan alv-velvollisten yritysten kanssa vai toimisiko ne aivan muilla aloilla? Kansantalouden ja valtion maksukriisin kannalta olisi oleellista tietää, mikä systeemi tuo valtion kassaan enemmän rahaa (koska veronmaksajan kukkarollahan tässä koko ajan ollaan).

Otetaan vielä käytännön esimerkki:
Yrityksen myynti vuodessa on 37 200 euroa, josta alvin osuus suoraan verottajalle on 7200 euroa. Tavaroiden sisäänostohinnat ovat puolet liikevaihdosta eli 15 000 euroa ja kirjanpidon kulut 2000 euroa vuodessa. Kauppiaan verotettavaksi vuosituloksi jää siis 13 000 euroa. Mikäli alvia ei olisi, kauppiaan vuositulo olisi 13 000 + 7200 + helpottunut kirjanpito 1000 = 21 200, jolla jo voisi kuvitella elävänsä. Alvia pyöritellen kauppias jää varmaan palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjäksi, alvittomana hän saattaisi ottaa askeleen ja heittäytyä kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Kumpi kannattaisi valtiolle?

Viron malli

Poliitikot ja talouselämä ovat viime aikoina kovasti kohisseet yritysveron alentamisesta, eli että yrityksen myyntivoiton veroa tulisi alentaa, jotta kilpailukyky kasvaa ja yritykset jäävät Suomeen. Mutta, tämähän tarkoittaa vain että osinkoja voidaan verojen jälkeen maksaa enemmän eikä sillä ole yritysten kasvulle mitään suurempaa merkitystä...

Miksi Suomessa ei oteta käyttöön Viron mallia, eli että yrityksen toimintaan sijoitettua yrityksen omaa rahaa ei veroteta? Eli jos yritys ostaa myyntivarastoon uutta tavaraa myyntivoitoillaan, niin se ei olisi yritykselle verotettavaa tuloa. Nykysysteemissä jos yritys saa myyntivoittoa 1000 euroa ja ostaa koko summalla uutta myyntitavaraa, niin verottaja hamuaa siitä myyntivoiton veroa 24.5% eli 245 euroa... Eikö talouskasvun kannalta olisi parempi, että rahat voisi sijoittaa myyntivaraston kasvattamiseen ja firman kehittämiseen, sen sijaan että neljäsosa tuloista menee suoraan veroihin?

Mahtavatkohan asiakkaat täysin tajuta tätä tavaroiden hinnan verotussysteemiä? Tavaran hinta siis sisältää 24% arvonlisäveroa, joka siirretään kuukausittain verottajan tilille. Arvonlisäverottoman hinnan voitosta (kulut vähennettyinä) maksetaan sitten 24.5% myyntivoiton veroa. Yrittäjä saa lopulta tavaran ulosmyyntihinnasta noin 10-20%, josta maksaa sitten omia tuloveroja 30-40%, eli meidän kokemuksen mukaan 50 euron tavara tuottaa yrittäjälle keskimäärin pari euroa tuloa...

Nykysysteemi, jossa firman kasvuun laitetusta rahasta menee 24.5% veroa, johtaa ainoastaan siihen että rahat laitetaan mieluummin verovähennyskelpoiseen kulutukseen kuin kasvuun. Mikä järki on verottaa yritysten kasvua mutta kuitenkin jakaa verottomia osinkoja omistajille?

Naamakirjataulussa mainostamisesta

Naamakirjataulu eli tunnetummin facebook promovoi yritysten verkostoitumista ja linkkausta toisten yritysten sivuille, eli voisi kuvitella että yhteisö on erittäin yritysmyönteinen...

Yrityksemme it-vastaava loikin sitten yritykselle facebook-sivut, mutta kumma kyllä linkkaus ja tykkäys toisten yritysten sivuille ei sitten toiminutkaan. Haimme tietoa googlettamalla ja kysymällä facebookin support-sivuilta, ilman tulosta. (Facebook ei muuten vaivaidu vastaamaan kysymyksiin vaikka heillä on kysymys-mahdollisuus sivuillaan.) No, selvisi sitten kokeilemalla että yritysten sivut toimivat vain, ja VAIN, jos sivujen luojalla on olemassa omat facebook-sivut! Olisi se helpottanut elämää jos tämä olisi kerrottu ennakkoon, eikä väitetty että yritykselle voi luoda sivut myös ilman omia tunnuksia... tai siis kyllä sivut voi tosiaan luoda mutta ne eivät vain toimi tavallisten facebook-sivujen tapaan, mikä siis tiedoksi muille ihmettelijöille.

Ihan oikeasti. Suomessa on varmasti satoja ellei tuhansia pienyrityksiä jotka olisivat valmiita mainostamaan toimintaansa ja vielä maksamaan siitä rahaa jos vain jostain löytyisi firmoja ja yrityksiä jotka pelaisivat reilua peliä ja seisoisivat sanojensa takana. Tuntuu siltä että nämä mainos-filunki-pellet haluavat vain nopeita voittoja ja paljon rahaa ilman että sen eteen täytyy yhtään tehdä työtä tai täyttää edes minimaalinen osuus lupauksista. Ei yksikään todellinen palveleva pienyritys pysyisi pystyssä tuolla metodilla! Nostamme siis hattua kaikille toiminnassa oleville ja mainoskoneviidakoissa kamppaileville pienyrityksille, koetetaan kestää ja odotetaan parempia palveluja - näistä nykyisistä kun ei todellakaan kannata mitään maksaa! Perusteettomia ja laittomia laskuja ne kyllä sanomalehtitietojen mukaan osaavat kyllä lähettää :-)

Uusi yritys ja yhteystiedot

Vinkki uuden yrityksen perustajille: Alkää missään nimessä perustako yritystä niin että rekisteröitte kaupparekisteriin 'väliaikaisen' osoitteen, odottaessanne esim. vuokrasopimusta tai postilokeroa. Postilokeronhan saa vasta sitten kun yritys on rekisteröity - mutta yritystä ei voi rekisteröidä ilman osoitetta.... Mutta kun yritys on perustettu jollakin osoitteella niin se osoite on vapaata riistaa näille 'hakupalveluille' ja siitä perustamisosoitteesta ei pääse eroon muuten kuin maksamalla joka hakupalvelulle erikseen tietojen muuttamisesta. Kaikilla hakupalvelimilla on tietysti webbisivut joihin yrittäjät voivat 'maksutta' ilmoittaa yhteystietojen muutoksen, mutta niitähän ei kukaan lue eikä tietoja päivitetä. Meillä on viisi vuotta kulunut yrityksen perustamisesta ja yhä ne perustamisajan tiedot seikkailevat hakupalvelimissa, huolimatta siitä että hakupalvelimet mainostavat saavansa tiedot kaupparekisteristä. Eli tiedot on noukittu 5 vuotta sitten ja jätetty päivittämättä. Yrittäjänä sanoisin että voisimme vaikkapa mainostaa ja maksaa sellaisen hakukoneen palveluista joissa tiedot on ajan tasalla. Vitsi on se että nämä huijarihakukoneet eivät ole koskaan edes ottaneet yhteyttä! (asiakasvalinta.fi, 1188.fi, 218.fi, 02100.fi, ja niin edelleen...)

Yritysten luotettavuudesta

Mitä sanotte yrityksestä jonka sivulla on teksti:

Numeropalvelu1188 Oy ei vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä niiden mahdollisesti aiheuttamista suorista tai välillisistä haitoista.

Yhtiö ei vastaa Palvelussa olevien tietojen sisällöstä, tietojen oikeellisuudesta tai luotettavuudesta, esiintyvistä virheistä eikä niiden seurauksista. Yhtiö ei takaa, että Palvelu on Käyttäjän käytössä keskeytyksettä. Yhtiö ei vastaa mistään palvelun käytöstä toisille osapuolille mahdollisesti aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista.

Luottaisitko mihinkään tällä sivustolla esiintyviin tietoihin?

Luottaisitko mihinkään tämän yrityksen toimintaan?

Vertailun vuoksi: eihän mikään palveluyritys tai kauppa pysyisi hengissä noilla määreillä, 'ei me mitään tiedetä, ei me mistään vastata, ihan sama mitä siitä aiheutuu, me otetaan vaan rahat'.

Positiivinen puoli on tietysti siinä että jos tuo on totta ja laillista niin mikään yritys ei tarvitse vastuuvakuutuksia virheiden varalta...'.

Työn ja työtehtävien jakautumisesta

Kolleega yliopistolta on jo pitkään ollut huolestunut Suomen tieteen ja yliopisto-opetuksen tilasta. Toimisto- ja tekninen henkilöstö on eläköitymisen seurauksena kadonnut suurimmasta osasta yliopistoja ja nykyään professorit ja lehtorit seisovat kopiokoneen ääressä monistaen kurssimateriaalia. Ja jos materiaali on netissä, näpyttelevät opettajat sen sinne itse, perstuntumalta ja ilman atk-tukea. (Ja pahimmassa tapauksessa toimien *itse* atk-tukena.) Tutkijat etsivät (ja maksavat) itse lennot kokouspaikalle, luottaen siihen että jossain joku ulkoistettu taho hyväksyy matkalaskun ilman päivärahoja (joita työnantajalla ei ole enää varaa maksaa). Dosenttitason tutkijoiden työnkuvaan liitetään myös toimistosihteerin ja kirjastoapulaisen tehtäviä. Kärsijöinä ovat tietysti opiskelijat, joiden opettajat ja ohjaajat viettävät yhä suuremman ajan suorittaen tehtäviä, jotka eivät mitenkään liity opetukseen tai tutkimukseen.

Monissa yrityksissä on samansuuntaisia ongelmia: kun palkkaa on mahdollisuus maksaa vain yhdelle työntekijälle, joutuu työntekijä venymään jos jonkinlaisiin tehtäviin. Kuitenkin jos nämä 'muut' kuin oman osaamisen alueet vievät suurimman osan työajasta, niin ollaan ongelmissa. Suomessa työ on kallista, mutta erikoisosaajan työajan hukkaaminen töihin, joita muut voisivat tehdä ammattitaitoisesti ja nopeammin, on silkkaa hulluutta. Ja usein palkoissa saavutetut säästöt hukkuvat pienempiin tuloksiin ja yleiseen työmotivaation romahtamiseen.

Postin hinnankorotukset

Myös posti on päättänyt nostaa palvelujensa hinnat 'kustannuksia vastaavalle tasolle'. Jokin aika sitten postilähetyksistä poistui arvonlisävero, mutta postin hinnat pysyivät silti samoina. Käytännössä siis yritys joutuu maksamaan verottajalle laskuttamistaan postikuluista arvonlisäveron, mutta veroa ei voi vähentää todellisista maksetuista postikuluista.

Vastikään posti lähetti meille ilmoituksen postilokerovuokrien korotuksista. Näitä korotusilmoituksia saapuu aina silloin tällöin ja tarkistinkin kuinka paljon vuokrat ovat nousseet. Ehkä joku inflaatiotutkija olisi kiinnostunut tiedosta että lokeronvuokra on noussut kahdessa vuodessa 2.27 kertaiseksi (127% korotus).

Aika vaikea on päätellä mikä postilokeroissa on noin paljon kallistunut. Se kun on aika pieni luukku johon postitäti vain laittaa saapuneen postin. Muita palveluja vuokraan kun ei kuulu. Samanaikaisesti postien määrää on vähennetty, kuten myös henkilökuntaa ja aukioloaikoja. Ovatko siis postitilojen omat vuokrat ja esim. lämmityskustannukset nousseet noin huimasti?

No, kaikki toiminnan hinnankorotukset on tietysti myös yrittäjän pakko laittaa omiin hintoihin, joka osaltaan lisää inflaatiota ja rahan arvon laskua. Jotenkin vaikuttaa siltä, että ainoastaan monopoliyritykset ovat niitä ns. 'kasvuyrityksiä'.