Suomen postilla ei ole enää varaa jakaa postia jokaisena arkipäivänä.
Suomen kunnilla ja kaupungeilla ei ole enää varaa ylläpitää kouluja ja ammattioppilaitoksia.
Suomen kunnilla, kaupungeilla ja lääneillä ei ole enää varaa ylläpitää terveyskeskuksia ja sairaaloita.
Suomen kunnilla ja kaupungeilla ei ole enää varaa vanhustenhoitoon tai ennältäehkäisevään terveydenhoitoon.
Suomen yhtiöitetyillä tielaitoksella ja rautateillä ei ole enää varaa ylläpitää teiden ja rautateiden infrastruktuuria.
Suomen kilpailutetuilla liikenneyhtiöillä ei ole enää varaa ajaa heikosti kannattavia vuoroja.
Suomen yrityksillä ei ole enää varaa palkata henkilökuntaa pysyviin työsuhteisiin, paitsi nollatuntisopimuksilla ja kunnan/kaupungin/valtion tuella.
Kannatan yrittämistä, mutta jos hyvinvointivaltio ajetaan alas ja infra katoaa, niin miltä pohjalta silloin lähdetään?
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
perjantai 2. joulukuuta 2016
Pankit rahastavat viesteillä - jotka eivät välity viitenumeroilla
POP pankkimme, joka aikaisemmin tuntui maanläheiseltä järkilaitokselta, muutti vastikään laskutustaan siten että nyt viitteettömien pankkisiirtojen vastaanottaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin viitteellisten. Koska aikaisemmin tätä ongelmaa ei ollut, keksimme laittaa maksupyyntöihin viitteen (sen saman).
No. Sitten kävi ilmi että sama viite useamman kerran samasta pankkiryhmästä ei kelpaa pankille, vaan verkkopankki herjaa maksajalle että viite ei kelpaa.
Tiliotteesta myös näimme, että välittyvästä maksusta välittyi vain se viite, ei viestiä (jonka pyysimme myös, identifioimaan laskun).
Tässä digitaalisessa maailmassa on todella outoa että parin merkin välitys pankkisiirron viestikentässä on niin kallista ja hankalaa, että sitä ei voi tehdä jos samassa maksussa on myös viitenumero. Ja että jos viitenumero puuttuu, niin siitä pankin täytyy rokottaa maksun vastaanottajaa korotetulla maksulla.
Maksamme kyllä mielellään saamastamme palvelusta, mutta tässä tapauksessa on vaikea hahmottaa mikä se palvelu on, josta maksamme!?
Ja maksajille tiedoksi: JOS LAITAT VERKKOPANKIN MAKSUUN VIITENUMERON, NIIN MIKÄÄN VIESTIKENTTÄÄN KIRJOITTAMASI VIESTI EI SIIRRY MAKSUN SAAJALLE.
Eli ihan turha kirjoittaa sinne puhelinnumeroa tai muuttunutta osoitetta - me emme maksun saajana näe sitä koskaan!
No. Sitten kävi ilmi että sama viite useamman kerran samasta pankkiryhmästä ei kelpaa pankille, vaan verkkopankki herjaa maksajalle että viite ei kelpaa.
Tiliotteesta myös näimme, että välittyvästä maksusta välittyi vain se viite, ei viestiä (jonka pyysimme myös, identifioimaan laskun).
Tässä digitaalisessa maailmassa on todella outoa että parin merkin välitys pankkisiirron viestikentässä on niin kallista ja hankalaa, että sitä ei voi tehdä jos samassa maksussa on myös viitenumero. Ja että jos viitenumero puuttuu, niin siitä pankin täytyy rokottaa maksun vastaanottajaa korotetulla maksulla.
Maksamme kyllä mielellään saamastamme palvelusta, mutta tässä tapauksessa on vaikea hahmottaa mikä se palvelu on, josta maksamme!?
Ja maksajille tiedoksi: JOS LAITAT VERKKOPANKIN MAKSUUN VIITENUMERON, NIIN MIKÄÄN VIESTIKENTTÄÄN KIRJOITTAMASI VIESTI EI SIIRRY MAKSUN SAAJALLE.
Eli ihan turha kirjoittaa sinne puhelinnumeroa tai muuttunutta osoitetta - me emme maksun saajana näe sitä koskaan!
tiistai 3. toukokuuta 2016
Mistä näitä huijarifirmoja pukkaa jatkuvasti?
Viimeisin googlettamalla löytynyt huijari-hakufirma on nimeltään Suomen Yritykset yritysrekisteri,
http://www.suomenyritykset.eu
Heidän sivuillaan väitetään että 'KAIKKI SUOMALAISET YRITYKSET MUKANA TIETOKANNASSA Suomen yritykset -sivusto sisältää kaikkien suomalaisten yritysten ja niiden sivutoimipisteiden yhteystiedot. Tietokannassa on yli 300 000 toimipaikan tiedot. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti (24/7) yritysten ilmoittamien lisäysten ja muutosten mukaisesti, sekä useista luotettavista lähteistä (mm. Tilastokeskus, Suomen Asiakastieto, Viestintävirasto) saatavan informaation perusteella.'
Heko.Heko.
Meidän yrityksemme tiedot ovat heillä peräisin perustamisilmoituksesta, joka on 8 vuotta vanha. Osoite- ja yhteystietomme ovat muuttuneet matkan varrella jo muutaman kerran - että muka 'jatkuvasti päivitetään', hohhoijaa.
Etusivulla olevien firmojen logoista päätellen huijattavina ovat yksinyrittävät toiminimet.... voi voi.
Se on tämä villi länsi ja vapaus huijata !
perjantai 4. joulukuuta 2015
Niin makaa kuin petaa
Suomenmaan uutiset ovat tätä nykyä aika masentavia, liikkeitä lakkautetaan ja vielä toiminnassa olevien toimintoja supistetaan.
On olemassa toimintoja, jotka ovat tärkeitä koko kansakunnalle. Yksi toiminto on postipalvelut. Äskeinen lakko ja työkiista toivat esille sen, että kansalaisille on tärkeää saada kirjeet ja paketit perille, vaikkakin niiden toimittaja on voittoa tavoitteleva valtion omistama yhtiö. Seikkailut Venäjän markkinoilla eivät saisi vaikeuttaa toimintoja kotimaassa. Ja monopoliyhtiö Fortumin kaltaiset miljardivoitot eivät ole kaikkien valtionyhtiöiden ulottuvilla.
Aika lyhyellä aikavälillä meille on sattunut kahdesti peräkkäin, että posti ei ole jättänyt ilmoitusta saapuneesta paketista. Liekö postinkantaja laittanut lapun väärään postilaatikkoon, vai onko se unohtunut kokonaan? Ehkä alipalkattu pätkätyöläinen ei ole sitoutunut työhönsä aivan täysillä?
Kun jonkin yrityksen palvelun tasoa kritisoidaan, niin yrityksen toiminnan ja tuoton kannalta olisi edullista parantaa palvelua ja vakuuttaa asiakkaat toiminnan sujuvuudesta. Posti kuitenkin toimii päinvastoin, eli supistaa ja lakkauttaa palvelujaan. Ihmekös tuo jos asiakkaat kaikkoavat. Postilakko sai ainakin meidät vakuuttuneiksi siitä, että toinen toimija, Matkahuolto, toimii paremmin ja edullisemmin.
Uutisissa oli myös hiljakkoin että Turun ratsupoliisi lakkautetaan. Sain nähdä näitä upeita eläimiä (ja ratsastavia poliiseja) vastikään torilla. Vaikutus oli positiivinen ja poliisin imagoa kohottava - mutta nyt siis mennyttä maailmaa. Samaan listaan voidaan laittaa poliisin toimipisteiden laukkautukset, synnystysosastojen lakkautukset, kyläkoulujen lakkautukset, ravintoloiden ja kyläkauppojen lopetukset, pankkien ja pankkiautomaattien poistot ja lakkautukset, teiden kunnossapidon lopetukset, yliopistojen ja ammattikorkeiden lakkautukset ja supistukset, ja ylipäätänsä sivistysvaltioiden toimintaan kuuluvien toimintojen lakkautukset. Osa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, osa imagoon.
Hallitus sanoo, että näihin toimintoihin ei enää ole varaa. Joten kansalaisten mielestä ei enää ole varaa ostaa, edes kotimaista. Mutta mitä me silloin voisimme myydä ulkomaille? Ja millä tietotaidolla?
On olemassa toimintoja, jotka ovat tärkeitä koko kansakunnalle. Yksi toiminto on postipalvelut. Äskeinen lakko ja työkiista toivat esille sen, että kansalaisille on tärkeää saada kirjeet ja paketit perille, vaikkakin niiden toimittaja on voittoa tavoitteleva valtion omistama yhtiö. Seikkailut Venäjän markkinoilla eivät saisi vaikeuttaa toimintoja kotimaassa. Ja monopoliyhtiö Fortumin kaltaiset miljardivoitot eivät ole kaikkien valtionyhtiöiden ulottuvilla.
Aika lyhyellä aikavälillä meille on sattunut kahdesti peräkkäin, että posti ei ole jättänyt ilmoitusta saapuneesta paketista. Liekö postinkantaja laittanut lapun väärään postilaatikkoon, vai onko se unohtunut kokonaan? Ehkä alipalkattu pätkätyöläinen ei ole sitoutunut työhönsä aivan täysillä?
Kun jonkin yrityksen palvelun tasoa kritisoidaan, niin yrityksen toiminnan ja tuoton kannalta olisi edullista parantaa palvelua ja vakuuttaa asiakkaat toiminnan sujuvuudesta. Posti kuitenkin toimii päinvastoin, eli supistaa ja lakkauttaa palvelujaan. Ihmekös tuo jos asiakkaat kaikkoavat. Postilakko sai ainakin meidät vakuuttuneiksi siitä, että toinen toimija, Matkahuolto, toimii paremmin ja edullisemmin.
Uutisissa oli myös hiljakkoin että Turun ratsupoliisi lakkautetaan. Sain nähdä näitä upeita eläimiä (ja ratsastavia poliiseja) vastikään torilla. Vaikutus oli positiivinen ja poliisin imagoa kohottava - mutta nyt siis mennyttä maailmaa. Samaan listaan voidaan laittaa poliisin toimipisteiden laukkautukset, synnystysosastojen lakkautukset, kyläkoulujen lakkautukset, ravintoloiden ja kyläkauppojen lopetukset, pankkien ja pankkiautomaattien poistot ja lakkautukset, teiden kunnossapidon lopetukset, yliopistojen ja ammattikorkeiden lakkautukset ja supistukset, ja ylipäätänsä sivistysvaltioiden toimintaan kuuluvien toimintojen lakkautukset. Osa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, osa imagoon.
Hallitus sanoo, että näihin toimintoihin ei enää ole varaa. Joten kansalaisten mielestä ei enää ole varaa ostaa, edes kotimaista. Mutta mitä me silloin voisimme myydä ulkomaille? Ja millä tietotaidolla?
torstai 16. huhtikuuta 2015
Alvin alarajan nosto
Viime aikoina on keskusteltu mahdollisuudesta nostaa alv-verovelvollisuuden alarajaa, nykyisestä 8500 eurosta lähemmäs lukua 20-30 000 euroa vuodessa. Nykyinen raja on Euroopan pienimpiä ja käytännössä asettaa rajan 'harrastajalle' ja 'harrastajayrittäjälle'.
Tunnen sivutoimisia (palkkatyön ohella) yrittäjiä, jotka eivät halua mukaan alv-sirkukseen. Käytännössä he tarkkailevat yrityksensä myyntiä ja kun raja alkaa tulla lähelle he laittavat kaupan kiinni loppuvuodeksi. Verottaja tietysti menettää tässä liikevoiton verotuloja jos myyntiä olisi vuodessa toteutunut enemmän.
Lasketaanpa hiukan. Jos yritys olisikin myynyt 10 000 eurolla tavaraa ja tullut alv-verovelvolliseksi, mitä olisi tapahtunut? Käytännössä joka kuukausi olisi pitänyt laskea alvit ja tilittää ne valtiolle. Hommaan olisi käytännössä pitänyt ottaa kirjanpitäjä/tilitoimisto, joka tietysti ottaa työstään maksun. Eli 1500 euron ylitys vuosimyynnissä olisi teetättänyt lisää työtä ja kuluja kirjanpitopalkkioina, vuositasolla luokkaa 500-700 euroa. Alv:n alarajahuojennusta taas annetaan jos liikevaihto on alle 22 500 euroa. Tämä huojennus kuitenkin realisoituu vasta tilinpäätöksen jälkeen, jolloin verottaja maksaa suurimman osan tilitetyistä alveista takaisin palautuksena. Ihan kiva, mutta saatu maksujen palautus ei kyllä mitenkään vastaa alveista aiheutunutta lisätyötä!
Alv:n alarajan nosto toimisi myös kannustimena ottaa vastaan pienimuotoista työtä yrittäjänä. Alviton 20 000 - 30 000 euroa myyntituloja (miinus kulut) vuodessa voisi hyvinkin jo elättää, ja verottaja tietysti verottaisi sitä liikevoittona tai tulona.
Jotenkin tämä pelleily että maksetaan kirjanpitäjälle 50 euroa kuussa että saadaan maksuun 50 euroa alveja josta sitten suurin osa vuoden lopussa palaa takaisin huojennuksina on ihan älytöntä kyykytystä ja byrokratiaa!
PS. Nyt on vaalit. Kannattaa katsoa mitä kukin ehdokas kannattaa...
Tunnen sivutoimisia (palkkatyön ohella) yrittäjiä, jotka eivät halua mukaan alv-sirkukseen. Käytännössä he tarkkailevat yrityksensä myyntiä ja kun raja alkaa tulla lähelle he laittavat kaupan kiinni loppuvuodeksi. Verottaja tietysti menettää tässä liikevoiton verotuloja jos myyntiä olisi vuodessa toteutunut enemmän.
Lasketaanpa hiukan. Jos yritys olisikin myynyt 10 000 eurolla tavaraa ja tullut alv-verovelvolliseksi, mitä olisi tapahtunut? Käytännössä joka kuukausi olisi pitänyt laskea alvit ja tilittää ne valtiolle. Hommaan olisi käytännössä pitänyt ottaa kirjanpitäjä/tilitoimisto, joka tietysti ottaa työstään maksun. Eli 1500 euron ylitys vuosimyynnissä olisi teetättänyt lisää työtä ja kuluja kirjanpitopalkkioina, vuositasolla luokkaa 500-700 euroa. Alv:n alarajahuojennusta taas annetaan jos liikevaihto on alle 22 500 euroa. Tämä huojennus kuitenkin realisoituu vasta tilinpäätöksen jälkeen, jolloin verottaja maksaa suurimman osan tilitetyistä alveista takaisin palautuksena. Ihan kiva, mutta saatu maksujen palautus ei kyllä mitenkään vastaa alveista aiheutunutta lisätyötä!
Alv:n alarajan nosto toimisi myös kannustimena ottaa vastaan pienimuotoista työtä yrittäjänä. Alviton 20 000 - 30 000 euroa myyntituloja (miinus kulut) vuodessa voisi hyvinkin jo elättää, ja verottaja tietysti verottaisi sitä liikevoittona tai tulona.
Jotenkin tämä pelleily että maksetaan kirjanpitäjälle 50 euroa kuussa että saadaan maksuun 50 euroa alveja josta sitten suurin osa vuoden lopussa palaa takaisin huojennuksina on ihan älytöntä kyykytystä ja byrokratiaa!
PS. Nyt on vaalit. Kannattaa katsoa mitä kukin ehdokas kannattaa...
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Ns. turvalliset elintarvikkeet
Uutisissa oli juttu että Turun terveysviranomainen oli tarvinnut poliisiapua saadakseen messuilta ulos myyjän, jonka karjalanpiirakat eivät olleet leivottu myyntipäivänä. Kuulemma helposti pilaantuva elintarvike täytyy leipoa samana päivänä kuin se myydään... Myyjällä tosin on Eviran tutkimuslaboratorion säilyvyystutkimustodistustodistus, jonka mukaan tuote säilyy kaksi päivää valmistuksen jälkeen, mutta terveysviranomainen vetoaa lakeihin ja säädöksiin joiden mukaan tuote on myyntikelvoton leipomispäivän jälkeen. (Vitsinä tietysti että muualla kuin Turussa tätä ongelmaa ei kyseisellä myyjällä ole ollut...)
Turussa oli vastikään myös tapaus, jossa lehmällä sattui olemaan EHEC-tartunta, joka siirtyi sitten kuumentamattoman maidon juojiin. Juojat vaativat nyt oikeudessa suuria korvaussummia sairastumisesta. Valtiovalta on reagoinut sairastapauksiin vaatimalla raakamaidolle täydellistä myyntikieltoa.
Tunnetusti juustoissa piilee listeriavaara. Kananmunissa ja linnunlihassa on salmonellariski. Vakuumipakatuissa liha- ja kalatuotteissa jotka säilytetään liian lämpimässä on hengenvaarallisen botulibakteerin vaara. Toreilla myytävissä korvasienissä on myrkytysvaara. Kaupoissa myytävissä yrteissä ja pähkinöissä on allergisten reaktioiden vaara. Astmaatikoille voi tulla hengenvaarallinen reaktio mm. hajusteista.
Pitäisikö kaikki mahdollisesti jotain vaaraa aiheuttavat tuotteet kieltää ja mihinkä se raja vedetään?Ja pestataanko maahan useampi tuhat tarkastajaa, jotka valvovat myyntikieltojen ja rajoitusten noudattamista? Mistäköhän se kestävyysvaje itse asiassa johtuu, liiallisesta holhoamisesta vai terveen järjen puutteesta?
Turussa oli vastikään myös tapaus, jossa lehmällä sattui olemaan EHEC-tartunta, joka siirtyi sitten kuumentamattoman maidon juojiin. Juojat vaativat nyt oikeudessa suuria korvaussummia sairastumisesta. Valtiovalta on reagoinut sairastapauksiin vaatimalla raakamaidolle täydellistä myyntikieltoa.
Tunnetusti juustoissa piilee listeriavaara. Kananmunissa ja linnunlihassa on salmonellariski. Vakuumipakatuissa liha- ja kalatuotteissa jotka säilytetään liian lämpimässä on hengenvaarallisen botulibakteerin vaara. Toreilla myytävissä korvasienissä on myrkytysvaara. Kaupoissa myytävissä yrteissä ja pähkinöissä on allergisten reaktioiden vaara. Astmaatikoille voi tulla hengenvaarallinen reaktio mm. hajusteista.
Pitäisikö kaikki mahdollisesti jotain vaaraa aiheuttavat tuotteet kieltää ja mihinkä se raja vedetään?Ja pestataanko maahan useampi tuhat tarkastajaa, jotka valvovat myyntikieltojen ja rajoitusten noudattamista? Mistäköhän se kestävyysvaje itse asiassa johtuu, liiallisesta holhoamisesta vai terveen järjen puutteesta?
tiistai 22. lokakuuta 2013
Mediamyynti ja näkyvyys
Soittipa tässä yhtenä päivänä taas medianäkyvyyttä kaupitteleva myyjä, kuulemma 1000 nettisivu-klikkausta saisi hintaan 400 euroa. Näistä sivukävijöistä voisi jopa 20-30 klikkaajaa jopa ostaa yrityksen tuotteita, joten maksu ei menisi hukkaan. Myyjä väitti että kilpailijoilla maksu voisi olla jopa 1 euro per kävijä, eli kalliiksi tulisi nettisivujen klikkailu!
Myyjän ensimmäinen kysymys minulle oli että mitä yrityksemme tekee? Tässä näemmekin media- ja mainosmyynnin perusongelman: myyjillä on ainostaan tiedossa yrityksen nimi ja puhelinnumero, ei mitään muuta. Myy siinä sitten räätälöityjä palveluita kun et yhtään tiedä mitä siellä toisessa päässä on!! Kuitenkin yritysten toimintatiedot ovat kaikissa rekistereissä ja hyvin helposti saatavilla yhdellä klikkauksella netistä, joten johtopäätös on että mainos- ja mediamyyjät eivät yksinkertaisesti viitsi ottaa selvää mitä mainosmyynnin kohdeyritys tekee.
Eli sori vaan puhelinmyyjä. Jos ja kun jaksan seuraavalla kerralla vastata tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ja jos ensimmäinen kysymys on että 'mitä teidän yritys tekee ja onko teillä nettisivut' niin vastaukseni on että palataan asiaan sitten kun olet ottanut siitä selvää!
PS. Meillä on sekä nettisivut että netissä toimiva verkkokauppa. Molemmat on tehty ihan itse, ne myös päivitetään ja ylläpidetään ihan itse. Tämä kävisi varsin selväksi jos mediamyyjä jaksaisi vierailla sivustolla. (Tosin jos hän ei mitään tietotekniikasta ymmärrä niin siinäpä se sitten oli. Annetaan olla sitä suuremmalla syyllä.)
Myyjän ensimmäinen kysymys minulle oli että mitä yrityksemme tekee? Tässä näemmekin media- ja mainosmyynnin perusongelman: myyjillä on ainostaan tiedossa yrityksen nimi ja puhelinnumero, ei mitään muuta. Myy siinä sitten räätälöityjä palveluita kun et yhtään tiedä mitä siellä toisessa päässä on!! Kuitenkin yritysten toimintatiedot ovat kaikissa rekistereissä ja hyvin helposti saatavilla yhdellä klikkauksella netistä, joten johtopäätös on että mainos- ja mediamyyjät eivät yksinkertaisesti viitsi ottaa selvää mitä mainosmyynnin kohdeyritys tekee.
Eli sori vaan puhelinmyyjä. Jos ja kun jaksan seuraavalla kerralla vastata tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ja jos ensimmäinen kysymys on että 'mitä teidän yritys tekee ja onko teillä nettisivut' niin vastaukseni on että palataan asiaan sitten kun olet ottanut siitä selvää!
PS. Meillä on sekä nettisivut että netissä toimiva verkkokauppa. Molemmat on tehty ihan itse, ne myös päivitetään ja ylläpidetään ihan itse. Tämä kävisi varsin selväksi jos mediamyyjä jaksaisi vierailla sivustolla. (Tosin jos hän ei mitään tietotekniikasta ymmärrä niin siinäpä se sitten oli. Annetaan olla sitä suuremmalla syyllä.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
